Tein Anittalle tämän kaulakorun syksyllä koulun-alku-lahjaksi. :) Ettei olisi tuntunut ihan niin kammottavalta palata sorvin ääreen ihanan kesän jälkeen. Viime kesä oli kyllä tosi hyvä. Samaan aikaan aika raskas, mutta silti elämäni paras. Ekaa kertaa kaikki näytti jotenkin niin kauniilta, meidän puisto, kun istuttiin siellä Anittan kanssa aamupalalla ja ottamassa aurinkoa. Metsät ja koko luonto. Ja kun oli niin lämmintä ja ihanaa, linnut lauloi, ja musta tuntui että oon ekaa kertaa oikeasti elossa. Huoh. Kesä, tule jo! Heti!
Niin tästä korusta :) Materiaaleina pitsinauhaa Presentosta, itsetehtyjä massahelmiä, mm. keskimmäinen kukkariipus, sateenkaarihelmiä, Sinooperin koruketjua, ja muita hiluja. :) Tämäntyyppisten korujen suunnittelu on kivaa, mutta toteutus tosi ärsyttävää. Ketjujen lenkit on laskettava tarkkaan, jotta roikkuvista osista tulee symmetriset, ellei sitten hae ihan muunlaista vaikutelmaa. Jääkorussani esimerkiksi on vähän erityylisesti ripustettuja ketjuja.
Lopputulokseen olin tyytyväinen. :) Pitkän hiomisen tuloksena, jälleen kerran. Työskentelytapani on tosi jaksottaista. Ensin teen prototyypin korusta, sen väsäämiseen voi mennä parikin päivää. Yleensä sen jälkeen katselen ja arvioin korua jonkin aikaa, sovittelen, tutkin eri kulmista, ja lopulta muutan joitain juttuja. Tuotekehittelyä tapahtuu siis aika pitkällä aikavälillä. :) Jahkailuksikin sitä voisi kai sanoa...
Viime kesä oli ihan surkee :P. Mut koru on hieno.
VastaaPoista